Kyselin ihmisiltä ideoita, millaisella jutulla aloittaisin ensimmäisen blogipostaukseni. Monien hieman kyseenalaisten ja hauskojen ehdotusten jälkeen tartuin kuitenkin jo tyrmäämääni "Mitä laukustani löytyy"-ideaan. Ensireaktio tosin oli hieman negatiivinen: "Ketä nyt oikeesti kiinnostaa mitä roskaa mun laukusta löytyy?" Olen sen verran epäjärjestelmällinen ihminen, että laukusta voi löytyä välillä mitä tahansa, sillä harvoin jaksan tyhjennellä sitä jokaisen päivän pääteeksi. Päätin kuitenkin kurkata laukkuuni ja tajusin, että laukun sisältö kertoo yllättävän paljon tämän hetkisestä elämästäni. On luontevaa aloittaa postailu siis pienellä itsensä esittelyllä ja antaa laukun kaaosmaisen sisällön puhua puolestani:
Tässä kuva laukustani, jota olen käyttänyt enimmäkseen viimeaikoina. Laukku on ihan uusi, sain sen tuliaiseksi ystävältäni, joka oli valloittamassa Kiinaa ja Japania kuukauden kestävällä matkalla. Laukun antaja tuntee hyvin makuni, sillä rakastan värikkäitä asusteita ja vaatteita. Mutta kakku päältä päin kaunis, sisältä taas jotain aivan muuta. Vilkaistaanpa, mitä kaikkea laukun pohjalle on ehtinyt kertyä.
Tämän kirjan ostin muutamia päiviä sitten Suomalaisesta kirjakaupasta. Kyseessä oli puhtaasti heräteostos, mutta onneksi hintaa kirjalla oli vain huikeat 6 euroa. Olen yrittänyt kiinnittää lähiaikoina enemmän huomiota syömisiini, sillä kunnolliset monipuoliset ateriat auttavat jaksamaan ja samalla säästää huomattavasti rahaa. On mennyt maku kauppojen valmisruokiin ja ulkona ei viitsi syödä kalliiden hintojen takia hirvein usein. Erilaiset ruokasalaatit ovat kestosuosikkejani ruokaa laittaessa, mutta ideat alkavat käydä pikkuhiljaa vähiin. Ehkä löydän tästä kirjasta muutaman hyvän reseptin lisää.
Seuraavaksi kaivoin laukustani muovipussin, jonne olin epähuomiossa jättänyt manikyyrivälineeni. Opiskelen tällä hetkellä kosmetologiksi, ja meillä oli torstaina koulun järjestämä käsihoitokeikka, missä teimme asiakkaille pienet hemmottelukäsihoidot. Käytämme koulussamme mm. Biodroga-nimistä tuotesarjaa, kuten muovipussistakin voi lukea.
Maybellinen Juicy Bubblegum nro 140 on yksi suosikeistani! Se ei ole huulipunistani ehkä pigmenttisin, mutta luonnollinen ja mielenkiintoinen punertava väri on aivan upea! Tuhannet kiitokset Nellille, jolta alunperin bongasin tämän ihanuuden.
Tässä sitten se puhumani epämääräinen paperisilppu, jota sattuu kertymään jokaisen laukun pohjalle. Nämä laastarit olivat toisaalta laukussa ihan tarkoituksesta. Onnistuin viiltämään leipää leikatessani sormeeni todella syvän haavan, ja sen umpeutumisessa kesti aikaa kaksi viikkoa. Olen saanut pitää koulussa hoitoja tehdessä parin viikon ajan kumihanskaa laastarin takia ja muutama ihminen onkin kysellyt, mitä ihmettä teen toinen hanska kädessäni.
Kuten varmaan tulette blogissakin huomaamaan, matkustelen paljon ja se tulee toivottavasti olemaan yksi pääaiheistani täällä. Minulla on paljon eurooppalaisia ystäviä, joihin pidän viikottain yhteyttä Skypen, WhatsApp Messengerin ja Facebookin avulla. Yritän myös päästä näkemään heitä mahdollisimman usein, sillä he ovat erittäin tärkeitä ihmisiä elämässäni. Mikä on tehnyt mahdolliseksi niin tiuhaan tahtiin matkustelemisen, ovat juuri nämä ystävät, paikallisten kanssa matkakulut ovat yleensä hieman pienemmät. Olen erittäin kiitollinen, että olen päässyt näkemään niin paljon paikallisten elämää heidän omissa kotimaissaan ilman tavallisena turistina olemista. Ystäväni ovat myös vastavuoroisesti tervetulleita tänne Suomeenkin. Viimeisin paikka, jossa olin viikko sitten, oli Norja. Laukusta löytyi todisteina junalippu lentokentälle, Norjan kruunuja ja kartta.
Sormuksen sain viime kesänä espanjalaiselta ystävältäni Englannissa, missä tapasimme ensimmäistä kertaa. Hän on Euroviisu-ja Lordifani ja antoi tämän sormuksen muistoksi itsestään ja Hard Rock Hallelujahsta. Ei ehkä ihan oman tyyliseni asuste ja sormessakin hieman liian iso, mutta ajatus on aina tärkein. Miksi se oli laukussani, johtuu viikon takaisesta Oslon matkastani.
Siinä siis pieni katsaus elämääni laukkuni kautta. Suuri kiitos Nellille ideasta ja monta vuotta kestäneestä "Perusta blogi"-jankutuksesta. Jäänkin tässä odottelemaan seuraavaa kirjoitusinpiraatiota.
-SaTuulia
.
