sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

One day... I will fly home

Moikkelis!

Olen täällä viime kuukaudet kulkenut hymy leveästi korvissa. Elämässäni on tapahtumassa suuri muutos lähikuukausina, enkä malttaisi millään odottaa!

Helloooo!! I have smiled a lot during the last couple of months. There is coming up soon a big life changing step in my life and can`t wait!


Toukokuun alussa kävin moikkaamassa rakkauden kaupunkiani Tukholmaa. Ideana oli tehdä äiti-tytär viikonloppumatka, meillä kun ei ole yleensä tapana matkailla hirveästi yhdessä. Majoituimme tukholmalalaisen ystäväni perheen luona. Ystäväni ja hänen äitinsä kierrättivät meitä autolla ympäri Tukholmaa, kunnon turistimatka siis. ;)

At the beginning of May I visited in Stockholm, the place I have totally fallen in love. We made mother-daughter weekend trip together because I`m not used to travel with my parents so often. We stayed at my Swedish friend`s place who lives in Stockholm. My friend and her mother showed us around the city by car, we were feeling ourselves as real tourists. ;)



Mikä sitten tekee Tukholmasta niin erityisen? Ihanat tunnelmalliset kadut ja talot kaupungin sydämessä, viihtyisät kahvilat, ystävälliset ihmiset ja meri. Ihmisiä on mielenkiintoista seurailla kaupunkien kaduilla -  Tukholmalalaiset tietävät kuinka pukeutua, niin nuoret kuin vanhemmatkin. Shoppailumahdollisuudet ovat huikeat ja valikoimat laajat.

Why do I like Stockholm so much?  I love the atmosphere of  the city, lovely streets, houses and cafeterias at the city center. People are friendly and the sea is fascinating. I love to watch people`s style on the streets. People know how to dress themselves up in Stockholm, even the older ones. The variation of  the stores and clothes are huge.  

My favorite cafe in Stockholm, Cafe Bellman:



Olen jo lukioajoista kypsytellyt mielessäni ajatusta, että jonain päivänä tulen asumaan edes hetken aikaa Tukholmassa. Olen ollut kateellinen Tukholmassa asuvalle ystävälleni, jolla on mahdollisuus herätä joka päivä uuteen aamuun siellä missä minäkin tahtoisin olla.

Since I was in high school I have had an idea in my mind I would love to live in Stockholm in a future, even just a moment. I have been so jealous to my Stockholm friend, she wakes up every morning in the city where I also would like to be.


Pidin ajatuksena eräänlaisena kaukaisena haaveena, enkä uskonut että tekisin tästä unelmasta totta, ainakaan lähitulevaisuudessa. En muutenkaan ollut mikään hirveän kielitaitoinen ihminen noihin aikoihin.

I thought it was just some dream which never could come true, not in my near future. I wasn`t so good at languages during the high school times.


Elämä on ihmeellinen matka, koskaan ei voi tietää mitä kulman takana odottaa. Osallistuttuani kansainväliselle änkyttävien nuorten leirille ja huomasin yhtäkkiä omistavani liudan uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. Näiden ihmisten takia  silloin kangerteleva englannin kielen taitoni ei olekkaan enää niin kangertelevaa. En vieläkään ymmärrä mitä noiden näiden kahden vuoden aikana on ehtinyt tapahtua, koska lukioaikojen surkuhupaisa englannin kielen taitoni on kohentunut niin huomattavasti, että välillä suuni avatessani hämmästyn itsekin, olenko se todella minä?

 Life is an amazing trip, you never know what  is waiting for you behind the corner. After I had participated to the camp for young people who stutter, I noticed I had many new friends around Europe. Because of these people my english is better nowadays ( It used to be really poor before) and it`s getting better day by day. I have no idea what happened during those two years after the camp but I`m still surprised every time I`m speaking english, is it really me! 


Näiden kokemusten kautta ja uskomattomien ihanien ruotsalaisten ystävieni kautta olen päässyt tutustumaan paremmin Ruotsiin. Olen ehtinyt matkustaa maata ympäri välillä junalla ja bussilla. Olen  nähnyt erilaisia kaupunkeja ja tavannut uusia ihmisiä. Kerta kerralta  Suomeen palatessani tunne siitä, että haluan kokea Ruotsin syvemmin on vahvistunut ja lukioaikainen haave on alkanut nostaa päätään ylemmäs haudattujen haaveiden lokerosta.

Throughout these experiences and because of my lovely Swedish friends, I have had a chance to get to know Sweden better. I have travelled around Sweden by bus and train and saw different kind of places and met new people. Every time when I have come back to Finland and left Sweden behind me I have felt I want to stay there longer. I really want to experience Sweden better.


Hakiessani tulevaisuuden opiskelupaikkaa minulla oli muutamia vaihtoehtoja, joihin pyrin. Pari koulutusohjelmaa olisivat kestäneet moni vuosia, mutta koulu johon lopulta päädyin oli vain 1,5 mittainen. Olisiko kohtalolla ollut näppinsä pelissä, sillä jos olisin johonkin toiseen opiskelupaikkaan mennyt, ei minulla olisi ollut mahdollisuutta nyt siihen mikä minulla on edessä.

Two years ago I was searching a place to study and thinking about  different studying options. A few studying programs would have taken many years but the school I finally ended up took just 1,5 years. I believe it was meant to be in that way because if I had begun to study somewhere else I wouldn`t have had a possibility to take this chance I have now. 


Kouluaikoina aloin miettiä tarkemmin mitä tulevaisuudeltani haluan. Englannin leiri oli avannut silmäni, maailmassa on paljon ihania paikkoja ja mahdollisuuksia, jotka odottavat vain sitä rohkeaa, joka niihin uskaltaa tarttua. Koko maailma ei rajoitu Helsinkiin, eikä edes Suomeen. Meillä on vain yksi elämä ja se tässä ja nyt. Minä tajusin haluavani tehdä siitä elämisen arvoisen. Olen koko elämäni elänyt samoissa turvallisissa ympyröissä. Ei, en ole kaivannut vaihtelua, olen arvostanut tuttuja ja turvallisia rutiineja. Jotain on kuitenkin näiden kahden vuoden aikana muuttunut. Minulla on palava halu hypätä täysin tuntemattomaan, aloittaa jotain uutta uudessa kaupungissa, jossa tunnen vain muutaman ihmisen. Ottaa haasteita ja riskejä elämääni.

During my 1,5 years lasting school I started to think about more what I want from my future. That camp in England had opened my eyes. There were so amazing places and chances in the world I would like to experience and live. The whole life is not in Helsinki or neither in Finland. We have just one life, and it`s here and now. I realised I want to make my life the best I can have. I have lived all of my life in Helsinki and nothing hasn`t changed  before prominently. I have liked to live with old routines but not anymore! I need a change and new challenges. I want to take more risks without knowing what is going to happen next. 



Lopettuani koulun aloin itsepintaisesti kartoittamaan au pair-paikkoja Tukholman alueelta. Pitkäjänteisen etsinnän jälkeen löysin vihdoin perheen, joka vielä vaikuttaa maailman ihanimmilta. Tälle samaiselle viikonlopulle, minkä vietin Tukhomassa, sovin myös tapaamisen tulevaisuuteni au pair-perheen kanssa. Jännittävä hetki kaiken kaikkiaan, mutta fiilis tapaamisen jälkeen oli uskomaton.

After I had finished the school I started to search for au pair places from Stockholm. After a long-term searching process I finally found a family who seems to be really lovely! When I visited in May in Stockholm I also met my host family. It was an exciting moment and the feeling after the meeting was amazing.
   

Elokuussa pakkaan tavarani ja jätän Suomen taakseni seuraaviksi 11 kuukaudeksi. En tiedä vielä mihin elämä minut kuljettaa, mutta olen kiinnostunut ottamaan siitä selvää. Missä näen itseni 10 vuoden päästä? Ei harmainta hajuakaan, voin olla missä vain. Sen tiedän kuitenkin, että luvassa on paljon uutta ja opettavaista.

Minulta kysyttiin eilen hymyilessäni todella leveästi, mikä oikein hymyilyttää? Tähän toinen viisaampi totesi: "Taitaa se Ruotsiin muutto tuota naurattaa!"

In August I will pack my bags and leave Finland behind for 11 months. I don`t know where l`m going to finally end up in my life but I`m interested to find it out. Where am I after 10 years? I have no idea, I can be anywhere. I just know there are coming up lot of new and teachful moments.

Some person asked me yesterday why I was smiling so brightly. Another person answered to the question: " She is laughing because of  Sweden."

-SaTuulia