This must be another fairytale?

Elämä au pair-perheessä on lähtenyt hyvin käyntiin. Tuntuuhan se aluksi hieman kummalliselta muuttaa vieraiden ihmisten luokse suureen taloon, jossa voit oman mielesi mukaan oleskella ja syödä jääkaapista mitä haluat. Tietysti se ottaa oman aikansa, että sopeudun uuteen maahan, työhön, kieleen jne.. Olen ollut lähipäivät kirjoittamisen suhteen jotenkin ihan lukossa, niin paljon uutta tapahtuu joka päivä, etten tiedä oikein miten päin pitäisi olla. Onneksi asuinalueemme lähellä sijaitsee aivan ihana merenlahti puistoineen, jossa olen jo moneen otteeseen käynyt kävelemässä/juoksemassa sekä rauhoittumassa, kun mielessä pyörii lähiviikkojen tapahtumat. Olen täysin rakastunut uuteen kotiini ja asuinalueeseemme. Kaikki on jotenkin niin kaunista ja hienoa täällä. (Eroaa hieman Pihlajiston betonilähiöstä Helsingissä. ;) ) Välillä tuntuu kuin eläisin keskellä unenkaltaista satua, joka ei ota loppuakseen. Ihan kuin olisin syntynyt uudelleen ja eläisin jonkun toisen ihmisen elämää. Alla olevat kuvat on otettu eräänä kauniina iltana tehdessäni pienen pyörälenkin.

 My new life with the host family has started extremely well! Of course it felt at first a bit strange to move to the house of strangers where you are one of the family members and you can be there as at your own home. Free to hang around the house and eat freely from fridge what you want. But day by day I`m getting more and more used to it even though it takes some time to feel home in a new country, with work, language etc.. So much has happened during these few weeks here my thoughts has been a bit messed up. I have found a great way for taking a break since I need also time to be alone and relax. I have found a beautiful park place nearby the sea where I like to run and walk. And I love the peaceful area where I`m living, my beautiful home and an enviroment around it. Sometimes I`m feeling I`m dreaming, living  in the middle of a fairytale which belongs to somebody else. The pictures down here has taken from the park I`m used to run and walk.        

 Vaikka olen Tukholmassa moneen otteeseen vieraillut silti keskusta-alue on vielä hieman hämäränpeitossa. Yleensä olen tyytyväisenä seuraillut ruotsalaisia ystäviäni kaupungissa vieraillessani, eikä itselläni ole loppujen lopuksi kunnollista käsitystä kaupunkialueesta. Tämän huomasin suunnatessani ensimmäisen kerran yksin junalla keskustaan tapaamaan erästä suomalaista au pairia. Loppujen lopuksi päädyin jonnekkin aivan muualle missä minun pitikään olla. Kantapään kautta sitä varmasti kyllä oppii, uskon että muutaman kuukauden päästä olen hieman Tukholma-tietoisempi.

Even though I have visited many times in Stockholm, the area of city center is still a bit strange for me. I have always followed my Swedish friends when we have walked around the city so when I`m on my own, I don`t have a clue where to go. I noticed that when I took a train first time to the city center. I was on my way to meet some Finnish au pair girl. In the end I was somewhere else, totally outside of the city. But you learn from mistakes. I believe I`m wiser after a few months. 

Minua mietitytti ennen töiden aloittamista, kuinka ruotsin kieli lasten kanssa sujuisi. Ensimmäisinä työpäivinä kielen puhuminen tuntui hieman työläältä, mutta päivä päivältä sanavaraston karttuessa tunnen, että pystyn ilmaisemaan itseäni entistä enemmän. Kun tiedän oikeat sanat ja ilmaisut, joita tarvitsen lasten kanssa, pärjään yllättävän pitkälle tällä rajoitetulla sanavarastolla. Lapsia on helpompi kuunnella, he kun puhuvat yksinkertaisempaa kieltä, toistelevat paljon samoja sanoja ja tarvittaessa auttavat minua myös löytämään oikeat sanat jos on minulla on jokin ilmaisu hukassa. Silti tunnen, että minun pitää kehittää sanavarastoani entisestään, että pärjään paremmin ongelmatilanteissa, jotta osaan ilmaista lapselle miksi jonkun asian kuuluu mennä niin kuin se kuuluukin. Kielimuurin takia tällaiset tilanteet ovat välillä hieman haastavia. Välillä tuntuu hieman turhauttavalta, kun tiedän mitä haluaisin sanoa, mutta en kyseisellä hetkellä löydä oikeita sanoja ilmaistakseni asian. Haastavammaksi tekee sen, jos en ymmärrä mitä lapsi minulle yrittää kertoa. Uskon kuitenkin, että parin kuukauden päästä sanavaraston kehittyessä tilanne on ihan erilainen, mitä se nyt on. Tottakai päiväkodista saatu työkokemus on ollut isona etuna ja plussana, mutta silti tämä on ihan omanlainen haasteensa, poikkeaahan päiväkotiympäristö ja kotiympäristö toisistaan.

Beofre I started to work here I was wondering how can I survive with the Swedish language. The first days were a bit harder but step by step I`m feeling I can express myself more and more. When I know the right sentences and words I need with the kids, it is easy to use the same words in many situations. It is also easier to listen children, their language is simple, they repeat same words again and again and are helping me if I don`t find the right word. The situations which are challenging me more are problem situations when I should explain them something important and giving them advice what to do. In that kind of situations with the limited Swedish words it can be challenging. It is also challenging when children are telling me something important what I don`t completely understand. But I believe in a few months I know more words and the situation is easier. Of course the working experience from kindergarten helps a lot but still an environment is a bit different since we are at home, not in a kindergarten. 

Vapaa-ajalla olen ehtinyt hieman tutustua lähiympäristöön. Suosikkipaikkojani kodin lähellä on suuri ostoskeskus, jossa tykkään tämän tästä istuskella kahvilla tai kierellä lukuisia kauppoja. Shoppailu on yllättävän helppoa, ei välttämättä tarvitse edes lähteä keskustaan saakka. Olemme myös Tukholma-ystäväni kanssa ehtineet vierailla suosikkikahvilassamme, Cafe Bellmanissa. Tästä on alkanut jo muodostua jonkinlainen traditio: Cafe Bellman, smoothie ja tortillat. Cafe Bellman löytyy osoitteesta Sergelgatan 25, Hötorgetin liepeiltä, Tukholman keskustan sydämestä!

In my free time I have got to know my living area better. The one of my favorite places is the big shopping center nearby me. It is always lovely to sit at atmospheric coffee places and look around the many kind of shops. We have also visited again with my Stockholm friend at our favorite coffee place, Cafe Bellman. This is some kind of tradition for us: Cafe Bellman, smoothie and delicious tortillas. You can find Cafe Bellman from Sergelgatan 25, nearby Hötorget, in the middle of Stockholm city center.

 Ihanaa, kun tuntee jonkun paikallisen Tukholmasta. Alku on ollut niin paljon helpompaa, kun aina voi soittaa hyvälle ystävälle ja kysyä neuvoa tai tutustua yhdessä Tukholmaan. Tänään ystäväni tosin muuttaa opiskelujen perässä Etelä-Ruotsiin, joten tulemme näkemään hieman harvemmin. Pääasia kuitenkin on, että samassa maassa ollaan ja tulemme varmasti puolin ja toisin vieraileimaan toistemme luona. Mukavaa päästä tutustumaan Ruotsiin kokonaisvaltaisemmin ja vierailla myös toisilla paikkakunnilla. Tulen luultavasti matkailemaan tämän tästä Ruotsin rajojen sisäpuolella, asuuhan minulla monia ystäviä ympäri maata. Voi olla, että tulen piipahtamaan Kööpenhaminankin puolella jossain vaiheessa. Uskon, että tästä tulee mielenkiintoinen ja erittäin tapahtumarikas au pair-vuosi!

It`s so lovely to have a local friend living in Stockholm. The beginning has been so much easier  when you can always call to your local friend and ask advices and get to know city better with her. Today my friend is moving to South Sweden so we are not going to see so often anymore but at least we are in a same country! And I`m definitely going to visit her! It`s so interesting to have friends around Sweden, many possibilities get to know country better. Hopefully I`m gonna visit some day in Copenhagen again since I have some friends living there also. I believe this will be an interesting and eventful year!

-SaTuulia-

Home sweet home?

Takanani on yksi elämäni haastavimmista ja inspiroivimmista viikoista. Pitää oikein nipistää itseään jospa vaikka kohta heräisin uuteen aamuun pienessä yksiöstäni Helsingissä. Mutta ei tämä unta ole, täällä sitä edelleen ollaan Tukholmassa, suuren suuressa kolmikerroksisessa huikaisevan valkoisessa talossa. Home sweet home?

Viikko sitten pitkän muutto-ja pakkausoperaation jälkeen raahasin kolme painavaa matkalaukkua Viking Linen terminaaliin ja olin valmis aloittamaan uuden kappaleen elämässäni. Monenlaisia tunteita risteili mielessä pienestä jännityksestä aina valtavaan innostukseen asti. Tuona laivayönä nukuin erittäin sikeästi syötyäni ensiksi laivan buffetissa kunnon mätöt. Enpä ole koskaan mennyt laivalla ollessani noin aikaisin nukkumaan, mutta kumman hyvältä tuntui herätä uuteen aamuun Tukholman satamassa.

Last week was one of the most challenging and inspiring weeks I have ever had. I`m still feeling am I just dreaming and gonna wake up soon at my previous apartment in Helsinki. But no, this is not a dream, I`m still here in Stockholm, sitting inside the huge white house with the 3 floors. Home sweet home? 

About a week ago after a stressful moving and packing operation I took my 3 heavy luggages and headed to the harbour and was ready to start a new chapter in my life. There was going on many kind of feelings in my head, I was excited and a bit nervous at the same time. I have never slept so tight I slept during that night I spent inside the Viking Line`s ship because of tiredness. But beofre sleeping I had really nice eating moment at the buffet! ;) The next day I woke up and I was received my destination, Stockholm.

Meitä oli satamassa vastassa Tukholma-ystäväni äiteineen ja aluksi ajoimme matkalaukkuni uuteen kotiini. Elämä uudessa kodissa sai kuitenkin vielä viikon verran odottaa, sillä minun ja ystäväni oli tarkoitus seuraavana päivänä suunnata kesäleirille Härnösandiin, joka sijaitsee Västernorrlandin kunnassa, Pohjois-Ruotsissa. Jätin matkalaukut pikaisesti uuteen kotiini ja nukuin seuraavan yön ystäväni luona.

My friend and her mom were waiting for us at the harbour and they drove me to my new home. I just stayed there for a while because next day was time for the camp in Härnösand, North Sweden I was waited for so long time. I just left my luggage to my new home and headed to my friend`s place to sleep over there before the camp. 

Sunnuntai valkeni pian ja odotin jännityksellä tulevaa leiriä. Leiri on suunnattu 12-25-vuotiaille ruotsalaisille änkyttäville nuorille ja se järjestetään jokaisena kesänä. Ruotsalaiset ystäväni ovat ylistäneet leiriä maasta taivaisiin minulle jo parin vuoden ajan ja olen kateellisena miettinyt salaa mielessäni, että haluaisin itsekin osallistua. Nyt Ruotsiin muuton yhteydessä oivalsin tämän leirin olevan hyvä tapa päästä alkuun kielen oppimisessa ja saada uusia ruotsalaisia ystäviä. Ruotsin kieli kyllä hieman huoletti minua, kuinka tulisin sen kanssa leirillä pärjäämään, mutta mahtavat ystävieni kannustuksen avulla uskalsin hypätä tähän haasteeseen.

On the next day, Sunday, I felt so excited. The camp where me and my friend were going to attend was for young 12-25 years old Swedish people who stutter and they are organizing that camp every summer. My Swedish friends have talked about the camp so much during the couple of years I had secretly envy their possibility to go there and wished I could attend also some day. It was a great time to make my wish come true when I was also planning to move Stockholm at the same time. The camp was a great beginning for learning Swedish and good chance to get new Swedish friends. Of course I was a bit worried about the language and understanding but my friends encourage me to try.

Leirialue oli kuin sadusta tai jostain erittäin kauniista unesta. Se sijaitsi metsän keskellä luonnonkauniilla järven rannalla. Alue koostui monesta leirirakennuksesta, joista osa oli ajanvietto-ja ryhmätilahuoneita, osa taas majoitustiloja. Meidät oli jaettu 4-6 hengen huoneisiin, päädyin leirin ehdottomasti parhaaseen huoneeseen, "the party roomiin", jossa soittelimme musiikkia täysillä aamusta iltaan. Nyt minulla on hihassa pari todella hauskaa ruotsalaista partybiisiä. Hihi :D

The camp area was like I would have been in the middle of fairytale or some kind of beautiful dream. The area was located by near the lake in the middle of woods in the countryside. We had many houses for sleeping and recreation around the camp area. All the participants were sleeping in the rooms for 4-6 people. I ended up to the best room they can have at the camp: The partyroom! We played music loud from morning to the night and had so fun! Now I know a few nice Swedish party songs more! :)

Meillä oli päivittäin paljon monipuolista ohjelmaa. Oli keskusteluryhmiä, ryhmäytymisleikkejä-ja pelejä, tanssia, uimista, pimeässä metsässä juoksentelua, shoppailua, leffailta, grillailua jne.. Ohjelma oli mahtavasti organisoitu, siitä suuri kiitos kaikille ohjaajille. Oman haasteensa leirille toi tottakai ruotsin kieli, koska kaikki ohjeet annettin ruotsiksi. Välillä ymmärsin täytysin mitä olimme tekemässä, toisinaan 50 prosenttia, joskus taas ei ollut mitään hajua mitä oli tapahtumassa. Onneksi leiri oli täynnä ihania auttavia leiriläisiä, jotka aina varmistivat, että olin edelleen kärryillä ja selvittivät tarpeen tullessa ohjeet englanniksi jos en jotain ymmärtänyt. Todella rankkaa aloittaa ensimmäinen viikko hyppäämällä näin haastavaan ympäristöön, mutta samalla todella opettavainen jja hyödyllinen alku. Leirin viimeisinä päivinä opin jo kuuntelemaan ruotsia hieman eri tavalla, ymmärsin enemmän ja huomasin oppineeni koko joukon uusia sanoja. Minulle on muodostunut aivan omanlainen kieleni, svengelska, ruotsi ja englanti todella hämärästi yhteen sekoitettuna. ;)

We had so many kind of activities during the camp and it was just so awesome! Talking groups, games, dancing, swimming, running in the dark forest, shopping, a movie night, grilling and etc.. The program was organized so amazingly, thank so much to the leaders! The language was of course the big challenge during the camp because all the instructions during the activities were just in Swedish. Sometimes I understand all completely, sometimes just 50 procent and  had also moments I didn`t have any clue what we were doing. Luckily the other participants were so lovely they always asked me did I understand everything correctly and explained me in english when I didn`t know what we were doing. It was a hard start for me learning more Swedish but at the same time a great enviroment to get to used to the language. The lasts days of the camp I started to feel more comfortable understanding Swedish and I realised I had learned many new words. I have now my own language, called svengelska which is a weird mix of Swedish and English.

Viimeisenä iltana jokaisella leiriläisellä oli mahdollisuus mennä kaikkien osanottajien eteen pitämään puhe vapaavalintaisesta aiheesta, mitä sillä hetkellä mielenpäällä oli. Lopulta itsekin nousin penkistä ja menin eteen kertomaan, kuinka leirille tulo oli tuntunut haasteelta ja kiitin kaikkia auttavaisuudesta ja ystävällisyydestä.

Erityisen kiitoksen haluan sanoa kaikille ihanille leiriläisille ja ohjaajille, kun otitte minut vastaan leirillenne niin lämpimästi, kannustavasti ja toivotitte minut tervetulleeksi ensi vuonna uudestaan.

 Leiri oli henkisesti todella haastava, mutta samalla yksi parhaimmista muistoista ja saavutuksista, joita olen elämässäni läpi käynyt. Tämän jälkeen oli mahtava fiilis palata takaisin Tukholmaan ja aloittaa elämän seuraaavat haasteet tulevassa au pair- perheessä.

The last evening everybody had a chance to go in front of everybody and say a few words about any topic they wanted. Finally I standed also up and went to the stage to tell how challenging the camp had been for me and thanked everybody for helpfulness and kindness. I want to thank all of the leaders and the participants that you took me in the group so warmly, supportive and said I`m so welcome to come back the next year.

The camp was a big challenge but at the same time one of the best memories and achievements I have gone through. After the camp it felt so great to come back to Stockholm and start new challenges in my new host family.

with Love,

-SaTuulia-

St. Petersburg

Heimoi ja terveisiä Pietarista! Tämä matka tuli itsellekkin hieman yllätyksenä kun muutama viikko sitten minulta kysyttiin haluaisinko lähteä porukalla risteilylle Pietariin. Tartuin tilaisuuteen, koska hytistä maksoin vain vaivaiset 30 euroa! Muutenkin kiva päästä kavereiden kanssa vielä pienelle matkalle ennen muuttoa.

En ole ennen ollut Venäjän-risteilyllä, saatikka sitten Venäjällä, joten mukava uudenlainen kokemus. Laivalla aisti venäläisen tunnelman eksoottisten tanssi/ja musiikki-esitysten kautta. Meininki oli hieman erilaista mitä Ruotsin-laivoilla yleensä.

Matka alkoi herkullisten Mojitojen merkeissä joiden jälkeen siirryimme illan koittaessa laivan buffettiin siemailemaan skumppaa. Ihanan rentouttavaa päästä hieman vapaalle kaiken muuttohössötyksen keskellä.

Greetings from St. Petersburg! I didn`t planned to travel anywhere before Sweden but my friends asked me a few weeks ago if I want to join and go to the cruise with them. The price was only 30 euros for me so I couldn`t resist. It was nice to have some break and take it easy because packing and planning the move is really stressful.

It was quite interesting trip because it was my first time in Russia. On board you really experienced Russian culture via exotic music and art performances.

The trip began with Mojitos and afterwards we had buffet meal with some champagne. So relaxing!

Rantauduimme St. Petersburgiin seuraavana aamuna. Matkan alkua varjosti hieman tuskallisen pitkät passintarkastusjonot, kun Tukholmaan ja Tallinnaan matkustettaessa on tottunut kävelemään suoraan laivasta ulos. Meillä oli koko joukko mukana eri lippu-lappuja, joista osa piti luovuttaa maahan tultaessa ja osa maasta lähtiessä, koska kyseessähän oli viisumivapaa matka. Kunnon kuumotuslappuja konsanaan, onneksi ei hävitetty yhtäkään.

Next morning we arrived to St. Petersburg. The long lines of passport inspection were exhausting and didn`t get us so good mood since we were hungry and tired. After long waiting we finally headed to the center of St. Petersburg.

Pääsimme lopulta pitkän jonotuksen jälkeen Pietarin keskustaan.

.. ja suuntasimme aivan ihanaan mintunvihreään kahvilaan syömään aamiaista. Aamiaiseksi listalta valikoitui tuorepuristettua appelsiinimehua sekä riisipuuroa mansikoiden, mustikoiden, banaanin, persikan ja siirapin kera. Mielenkiintoista yhdistää banaania riisipuuroon, mutta lopputulos maistui taivaalliselta. Tätä pitää ehdottomasti kokeilla myös kotona.

First we had some breakfast at the cutest cafe place ever. I ordered fresh orange juice and rice porridge with fresh berries, fruits and syrup. An interesting combination but it worked actually perfect! Have to try that at home as well.

Herkullisen aamiaisen jälkeen suuntasimme Pietarin kukkaloiston ja mahtipontisten rakennusten maailmaan. Vierailimme Talvipalatsin liepeillä ja kävimme piipahtamassa myös hämyisessä kynttilänloistoisessa ortodoksikirkossa.

After delicious breakfast we enjoyed the city of many flowers and huge buildings. We walked around Winter Palace area and visited inside the atmospheric orthodox church.

Matkan ehdoton "kohokohta" oli eräs kohtalokas museovierailu, josta muodostui lopulta päivän ja koko loppuviikon liikunta-annos. Ostaessamme 6 euron arvoiset liput museoon meillä ei ollut hirveästi aikaa enää jäljellä ennen viimeisen bussin lähtöä takaisin satamaan. Päätimme kuitenkin mennä vilkaisemaan sisätiloja. Menimme kuitenkin väärästä ovesta sisään ja päädyimme jyrkkiä kierreportaita lähes juosten yläilmoihin ihastelemaan Pietarin kaupungin kauniita näköaloja. Kauan emme kuitenkaan ehtineet yläiilmoissa vanhentua, koska meillä oli kiire bussiin, joten samantien päästyämme ylös meidän piti laskeutua kovalla vauhdilla portaat alas. Oli kyllä tehokas kuuden euron arvoinen treenikerta, jalat edelleen niin kipeät että tuskin pystyn kävelemään..

In the end of visit in St. Petersburg we bought tickets for some museum. Accidentally we chose the wrong way and ended up after too many traps up to the tower. We almost ran the traps up and when were up we were scared to miss the last bus so immediately ran down. Because of this training moment, which cost 6 euros, my legs are still dying and can`t nearly walk..

Nyt jälleen kotona ja pari viime päivää on ollut yhtä hullunmyllyä pakatessa, kaupngilla asioita hoidellessa ja vielä joitkin ystäviä nähdessä. Mutta kaikki loppuu aikanaan, kohta pääsen hengähtämään Ruotsin- laivan buffettiin ;).

Now back home and the last few days have been a bit chaotic while packing, running around  the city doing some duties and seeing friends. But the packing chaos is ending soon and it`s time for some delicious buffet meal at Helsinki-Stockholm cruise boat ;).

-SaTuulia-