torstai 26. syyskuuta 2013

The seasons have changed and so have we


Drottningholm

Kirpeät syysaamut, suloisen lämmin keskipäivän aurinko, hymyilevät ihmiset, kermavaahtoa nenänpäässä, suloiset lapset halaamassa hyvästiksi päiväkodin pihassa, uusia kasvoja, muutama tuttu kasvokin. Tällaiselta elämä Tukholmassa tuntuu.

Cold autumn mornings, warm and lovely noon sun, smiling people, cream on the nose, sweet kids hugging you at yard of kindergarten, new faces and a few familiar also, that`s my life in Stockholm.

Drottningholm

Tukholman kauneutta olen päässyt ihailemaan näiden kuuden viikon aikana mahtavassa seurassa. Minua huolestutti ennen muuttoa, kuinka kuluttaisin vapaa-aikani, olisiko minulla mitään tekemistä täällä. Seuraa näyttää nyt olevan sen verran, että viikko sitten tunsin olevani burn out pisteessä, olin  ollut ylisosiaalinen ja haalinut liikaa tekemistä arkeeni. Tajusin, että tarvitsen omaa aikaa, jolloin voin huolettomasti katsoa yksikseni leffoja, kirjoitella blogia, kuunnella musiikkia ja höpötellä tuttujen ihmisten kanssa Skypessä. Nyt koitan varata viikkoihin tämmöisiä hetkiä/päiviä jotka omistan kokonaan omalle seuralleni. Alan jo voimaan hieman paremmin, on hyvä välillä ladata akkuja.

I have had a possibility to experience beauty of Stockholm during these past 6 weeks I have spent here with an awesome company. I was a bit worried before moving how I`m going to spend my free time here, I don`t wan t to feel myself bored. The fact is, I have so much activities and people who to see, I was a week ago feeling myself close to burn out point. I had been over social and did too much during the days. I realised I also need my own time when I can watch movies alone, write a blog, listen music and speak with my old friends people on Skype. Now I also try to book some moments/days during the weeks when I`m just alone. I`m getting now better, it is sometimes good to get some rest also.
Drottningholm


Täälläkö tylsää? No ei todellakaan! Tämän kuukauden aikana on tapahtunut enemmän kuin melkein vuodessa konsanaan. Jokainen päivä on erilainen, ja antaa jotain uutta elämään. Hieman vastapainoa Suomen tylsyydelle, jossa toistuivat samat vanhat kuviot päivästä päivään, työn tekoa ja viikonloppu. Täällä viikonloppu ja arki sekoittuvat toisiinsa, on aikaa omalle itselle ja ajatuksille. I like!

Boring? Here? No way! So much has happened during these weeks, almost more than in one year in Finland! ;) Every day is different, something new for a life. Life was sometimes stuck into boring routines in Finland, now I don`t see so much difference between week and weekend. I like!

Drottninholm

Tykkään etsiä ympäriltäni aina joitain mukavia arkipäivän pieniä asioita. Tavaksi on tullut esimerkiksi istua kotini lähellä olevassa kauppakeskuksessa, Espresso Housessa, tilata suuri Chai Latte ja kirjoitella omassa rauhassa blogia. Toinen suosikkijuomani ovat Ramlösan makuvedet, mango on ehdoton suosikki ;) Kuvassa oleva granatäpple on toki myös hyvä.

I  still like to search some little routines to my life. Right now I enjoy to sit alone nearby home at some cafe place named Espresso House, write the blog and drink Chai Latte. Another favorite drink is different kind of waters with some taste by Ramlösa. Mango is one of the bests but granat apple is also fine.


Näihin kuuteen viikkoon on mahtunut niin paljon. On ollut au pair tapaamisia, tapaamisia ruotsalaisten ystävien kanssa, Pohjoismainen seminaari Enköpingissä rakkaiden ihmisten kanssa ja hollantilaisen ystäväni vierailu. Olen ehtinyt vierailemaan Drottningholmin Palatsin liepeillä, Djurgårdenin puistossa, lukusia kertoja Gamla Stanissa ja tutustunut Kungsholmeniin. Olen vaellellut päättömästi ympäri Tukholmaa hyvässä seurassa, spontaanisti astellut keilahallin ovesta sisään ja pelannut erän. Hypännyt metrosta ulos ja mennyt naurussa suin pelaamaan minigolfia.

I have been super active in these 6 weeks. I have had au pair meetings, meet my Swedish friends, Nordic Seminar in Enköping with my friends who I like family for me and being poor tour guide  to my Dutch friend. I have experienced Drottningholm Palace area, Djurgården park, visited hundred of times in Old Town and walked around Kungsholmen. I have gotten to know Stockholm better just walking spontaneously from place to place with a good company, randomly entered in to the bowlinghall and took a round. I have randomly jumped out of underground and went to play mini golf laughing at the same time how poor I`m with that game.


 Olen laulanut täysiä autossa matkalla ruokakauppaan ( yksin ollessani toki..), neuvonut ihmistä ruotsiksi missä kirjasto sijaitsee kahden viikon asumiskokemuksen perusteella, kaatunut pyörällä puhuessani samanaikaisesti puhelimeen ( nyt kyynärpäitä koristaa kauniit mustelmat), neuvonut eksyksissä olevaa miestä oikeaan metroon, tanssinut itseni väsyksiin saakka, saanut kyydin juna-asemalle kyydin ystävälliseltä naiselta kun bussia ei kuulunut. Olen nauranut itseni lähes kuoliaaksi loputtomissa tunteja kestävissä Skype-keskusteluissa, joissa ei loppua kohden ole enää mitää järkeä, koska lähes nukun koneen edessä. Olen ihmetellyt ruotsalaisten positiivisuutta, ystävällisyyttä ja avoimuutta, tavannut mahtavia uusia ihania ihmisiä, mennyt hymyssä suin nukkumaan.

I have sung with a high voice while driving to the grocery store ( When I have been alone for sure..), explained to someone in Swedish how she can find a library when I was lived just two weeks in muy suburb, fell form bike to the ground while talking to the phone ( I have beautiful bruises covering my elbows now), advised a man to find his way to the right metro, danced myself to tiredness, got a ride to the train station by random woman who is living near me because bus never came. I have almost laughed myself to death while Skype conversations which have taken eternity because in the end of conversations there is no point anymore if I`m almost sleeping in front of computer. I have been amazed by positive, open and friendly Swedish people, met awesome new people and went to sleep smile on my face. 


Nyt istun Chai Laten edessä kahvilassa. Syksy on tullut, se pakotti minut ostamaan talvitakin ja uudet kengät, koska lähimmät talvivaatteet sijaitsevat Helsingissä. Yleensä inhoan syksyn ja talven tuloa, pimeää, kylmää ilmaa, mutta nyt asia ei minua kummemmin haittaa. Uusi vuodenaika, uudet muutoksen tuulet. Uskon tämän vuoden kasvattavan ja kehittävän minua ihmisenä monin tavoin. En usko palaavani takaisin Suomeen kesäkuussa enää täysin samana ihmisenä. The seasons have changed and so have we.  

Now I sat at coffee place with Chai Latte. Autumn is here, it forced me to buy a new winter jacket and shoes because all of my winter clothes are in Helsinki. Usually I hate knowing autumn and winter are coming because of freezing weather and darkness but now I`m not caring so much of it. New season, new winds. I believe, this year helps me growing up as a person in many ways. I don`t believe I`m completely same person after this experience. The seasons have changed and so have we.

-SaTuulia

1 kommentti:

  1. Moi Satu, nyt piti ensi kerran kommentoida sun blogiisi, koska ajatuksissasi oli niin paljon tuttua! Oma aupair vuoteni oli myös aika käänteentekevä omassa elämässäni. Mahdollisuus itsenäistyä kaukana kotoa, pärjätä omillaan, löytää rohkeutta itsestään, elää vajaa vuosi ilman omaa turvaverkkoa ja kaikki uudet kokemukset ja uudet ihmiset tekivät lopulta sen, että vuosi myös muutti minua. Toisaalta oli myös hienoa ja kultaakin kalliimpaa, että sain tilaisuuden katsoa kotiSuomessa tapahtuvia asioita hieman kauempaa ja sen kautta tajusinkin mm. että rakkaus mua varten lopulta on Suomessa.

    Ymmärsin kaiken mussa tapahtuneen muutoksen pääpiirteissäni vasta aupair-vuoden keväällä, en ollut osannut varautua siihen niin hienosti kuin sä nyt oot osannut. :) Kevättalvella, aupair-vuoteni loppupuoliskolla 2007 eksyin Youtubessa kuuntelemaan vanhoja Savage Gardenin biisejä ja mieleeni iskostui "I don't know you anymore"-biisistä eräs lause. En usko, että kukaan ystävistä tai tuttavista ei olisi minua tuntenut, olin toki monin tavoin sama ihminen, mutta lause "can you believe what a year it's been, are you still the same?" iskostui mieleeni takanaolleen vuoden merkiksi niin vahvasti, että tästä tekstistä se tuli näiden vuosienkin jälkeen välittömästi mieleeni. <3

    Antoisaa, ihanaa, nautinnollista ja opettavaista au pair-vuotta sulle sinne Tukholmaan! :) Ota ilo irti ja anna myös surujen tulla, jos on tullakseen. Surut tuntuivat mun mielestä ainakin suuremmilta vieraassa paikassa, ehkä juuri siksi, että se oma turvaverkko puuttui halauksen mitan päästä. Onneksi on skypet, puhelimet ja netit, jos ikävä yllättää! :)

    -Noora

    “On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi.” Muumipappa Muumilaakson marraskuussa

    VastaaPoista