maanantai 26. marraskuuta 2012

Ystävyydestä

Eilen havahduin outoon tunteeseen: Ystävälläni ei taida olla kaikki hyvin. Vieläkään minulla ei ole aavistusta, mistä ajatus kumpusi, mutta hetkellisessä mielenhäiriössä lähetin viestin: "Ootko sä ihan ok? Pelottavinta oli, että olin oikeassa.

Ystävyyssuhteet ovat monesti sattumankauppaa Ihmiset ympärilläsi määräytyvät pitkälti valintojen pohjalta, kuten asuinpaikkasi, työsi, koulusi tai harrastustesi kautta. He, keihin kuitenkin todellisuudessa ystävystymme valitussa ympäristössämme, jäävät elämäämme monien sattumuksien kautta. Todellinen ystävyys kehittyy yleensä huomaamatta. Pienet asiat ovat ystävyyssuhteen kehittymisessä merkittävässä roolissa.

Lapsuudessa ystävyssuhteet muodostuivat pitkälti sen kautta kenen kanssa on kiva leikkiä. Lapsuusajan ystävyys on ihanan viatonta. Lapsella ei ole samanlaisia ennakkoluuloja muita kanssaihmisiä kohtaan kuin nuorilla ja aikuisilla. Todellinen aikuisiän persoonallisuus on vielä kehitysvaiheessa. Millainen ihminen lapsesta tulee aikuisena, määräytyy vanhempien, koulun, yhteiskunnan ja muun ympäristön vaikutuksesta. Suurena tekijänä lapsen elämässä on kuitenkin ystävät, joiden kanssa lapsi alkaa hakea todellista persoonallisuuttaan.  Monille ihmisille lapsuudessa saadut ystävät ovat vielä aikuisiässä niitä tärkeimpiä. Heidän kanssaan kasvetaan yhteen, jolloin muodostuu ainutlaatuinen yhteys. Lapsuudenajan ystävistä kehittyy sielunsisaria, ihmisiä, jotka muistuttavat ajatusmaailmaltaan sinua itseäsi.


Todellisen ystävän tunnistaa ajan kulumisesta. Vaikka olisi hetkiä, jolloin ystävää ehtisi nähdä vain harvakseltaan, jälleennäkemisen merkeissä tuntuu kuin olisimme eilispäivänä nähneet. Aika tai välimatka ei muuta tai tuhoa tosiystävyyttä.


Kaikki lapsuudenystävät eivät kuitenkaan pysy elämässämme aikuikään saakka. Osan kanssa kasvetaan erilleen ja osa ei osoittaudukkaan hengenheimolaisiksi. Jos ystävyyssuhde aiheuttaa enemmän ahdistusta ja turhautumista kuin iloa ja onnea, on hyvä osata päästää irti. Ystävyys tukahtuu nopeasti, jos ystävä yrittää omistaa sinut kokonaan itselleen, suuttuu kaveeratessasi toisten ihmisten kanssa, antaa olettaa millainen ihminen sinun kuuluisi olla eikä anna tilaa hengittää. Aikuisiän ystävyyssuhteissa tätä ilmiötä tuskin enää kohtaa, mutta monen lapsen ja varhaisteinin elämässä, kuten allekirjoittaneen lapsuudessa, tämä saattaa olla hyvinkin mahdollista.

Nuoruus-ja aikuisiässä ystävystyminen on erilainen prosessi. Olemme kasvaneet ja löytäneet omat kiinnostuksen kohteemme, persoonallisuutemme on kehittynyt ja meillä saattaa olla lasta enemmän ennakkoluuloja ympäristöämme kohtaan. Emme katso maailmaa enää yhtä sinisilmäisesti kuin viattomassa lapsuudessamme. Vaikka saatamme olla ennakkoluuloisempia muita ihmisiä kohtaan, on hyvä olla avarakatseinen erilaisia ihmisiä kohtaan ja antaa näille mahdollisuus tutustumiseen.

 Yleensä ystävystymme ihmisten kanssa, joiden kanssa löydämme yhteisen sävelen. Samanlainen elämäntilanne ja ajatusmaailma ovat ratkaisevia tekijöitä ystävyyssuhteen muodostumisessa.


Ratkaisevassa asemassa on myös huumorintaju. Mitä enemmän toisen kanssa voi nauraa, sitä paremmaksi ystävyyssuhde muuttuu. Mitä oudommat jutut, sitä parempi ystävä.


Vanhemmalla iällä aikuisiän tosiystäviä voi olla vaikeampi löytää. Vanhetessa vakaa elämäntilanne, perhe ja vaihtumaton työympäristö jumiuttaa monet paikoilleen samoihin rutiineihin, jolloin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin voi pienentyä. Jos vielä vanhat ystävät karsiutuvat elämästä pois, voi moni keski-ikäinen huomata olevansa vailla tosiystävää. Tällöin oma aktiivisuus ja uudet harrastukset saattavat tuoda uusia ihmisiä arjen keskelle.

Kuitenkaan iästä riippumatta, koskaan ei ole liian myöhäistä löytää hengenheimolaisia. On myös hyvä muistaa, että elämässä ei merkkaa ystävien suuri määrä vaan laatu. Parempi omistaa muutamia sydänystäviä kuin liuta pelkkiä hyvänpäivän tuttuja.


Ystävyys on myös kahden kauppa: Se tarvitsee kummankin osapuolen keskinäistä luottamusta, aikaa, anteeksiantoa, ymmärrystä ja toisen huomioon ottamista. Oikea ystävä tukee sinua heikoimmillakin hetkillä, eikä häviä elämästäsi vastoinkäymisten alkaessa. Ystävä ei tuomitse sinua, vaan pyrkii ymmärtämään sinua sellaisena kuin olet. Hän ei kuitenkaan pelkää sanoa suoraan ajatuksiaan, jos tuntee sinun olevan hieman hakoteillä. Ystävä on ihminen, jonka kanssa viettämäsi aika saa sinut tuntemaan itsesi onnelliseksi. Hän saa sinut nauramaan, vaikka päiväsi olisi ollut kuinka kurja tahansa.


Tämä teksti on omistettu kaikille elämäni tärkeille ystäville. Osan kanssa ystävyys on alkanut lapsuudesta, toisten kanssa varhaisesta nuoruusiästä ja osan kanssa parikymppisenä. Heitä ei tarvitse erikseen mainita, he tunnistavat itsensä tästä tekstistä. <3 

Just talking some random thoughts about friendship. Differences between childhood and adulthood friendships and about a true friendship. That`s all ;))


 -SaTuulia-

  (Kaikki kuvat: WeHeartIt)

2 kommenttia: